Vuoden 2026 alusta asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuu kuuluu rakennuksen omistajalle, esimerkiksi taloyhtiölle. Muutos koskee sekä paristokäyttöisiä että sähköverkkoon kytkettyjä varoittimia. Asukkaan rooli ei silti katoa.
Asukas testaa kerran kuukaudessa
Paina testipainiketta laitteen ohjeen mukaisesti. Jos ääntä ei kuulu, ääni on poikkeava tai varoitin piippaa harvakseltaan, ilmoita viasta viipymättä huoltoon, isännöitsijälle tai muulle omistajan ilmoittamalle taholle. Älä irrota tai peitä varoitinta.
Taloyhtiön pitäisi kertoa, millaiset varoittimet asunnossa ovat, mitä niiden äänet ja valot tarkoittavat ja miten vika ilmoitetaan. Tallenna vikailmoituksen yhteystieto puhelimeen ennen kuin sitä tarvitaan.
Kuinka monta varoitinta tarvitaan?
Asunnon jokaisessa kerroksessa pitää olla vähintään yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti. Pelkkä vähimmäismäärä ei aina anna parasta suojaa. SPEK suosittelee varoittimia makuuhuoneisiin ja poistumisreiteille, kuten eteiseen.
Varoitin asennetaan kattoon vähintään puolen metrin päähän seinistä ja muista esteistä. Ilmanvaihtoventtiilin veto, keittiön käry ja pesutilan kosteus voivat häiritä toimintaa, joten tarkka paikka valitaan valmistajan ohjeen mukaan.
Entä omakotitalo ja mökki?
Kun rakennuksen omistaja ja asukas ovat sama henkilö, omistaja huolehtii luonnollisesti sekä hankinnasta että ylläpidosta. Myös vapaa-ajan asunnon varoittimet on testattava. Pitkään kylmillään olleen mökin varoitin kannattaa tarkistaa heti ensimmäisellä käynnillä.
Jos et kuule tavallista hälytystä
Hälytys pitää voida havaita. Kuulovammainen voi tarvita äänen lisäksi vilkku- tai tärinähälyttimen. Kerro tarpeesta rakennuksen omistajalle, jotta ratkaisu voidaan suunnitella osaksi asunnon paloturvallisuutta.
Lähteet ja rajaus
Vuoden 2026 vastuut ja sijoitusohjeet on tarkistettu SPEKin sivuilta Taloyhtiön vastuu ja Palovaroitin.